Pohjoismaisella valtuuskunnalla onnistunut Aasian matka

Yhteistyöministeri Vapaavuoren pohjoismainen valtuuskunta vieraili 11.–15.11.2007 Pekingissä, Shanghaissa ja Tokiossa tavaten useita ministeritason sekä tiede- ja elinkeinoelämän edustajia ja perehtyen yhteistyömahdollisuuksiin Kiinassa ja Japanissa. Tapaamisten aikana markkinoitiin pohjoismaista mallia monin tavoin ja tuotiin esille yhteistyön uudet kansainväliset avaukset pääministereiden Punkaharjun kokouspäätösten valossa. Vierailua pidettiin hyvänä perustana Pohjoismaiden ja Kiinan tulevalle yhteistyölle.

Tutkimusyhteistyötä pidettiin myös mielenkiintoisena alana Kiinan ja Pohjolan välillä. Tätä tuki myös valtuuskunnan käynnit Tsinghuan yliopistossa Pekingissä ja Fudanin yliopistossa ja sen pohjoismaisessa keskuksessa Shanghaissa. Niin ikään innovaatioyhteistyö-mahdollisuuksia kartoitettiin. Shanghaissa pidettyyn kutsuseminaariin osallistui noin 50 henkilöä.

Tokiossa valtuuskunta sai arvokasta opastusta Aichin pohjoismaisen paviljongin kokemusten pohjalta ja valmistauduttaessa pohjoismaisittain Shanghain maailmannäyttelyyn 2010.

Pohjoismainen yhteistyöministeri Jan Vapaavuori ja kymmenhenkinen pohjoismainen valtuuskunta vieraili Pekingissä, Shanghaissa ja Tokiossa 11.–15. marraskuuta. Matkalla esiteltiin pohjoismaista yhteistyötä ja yhteistyön uusia painotuksia erityisesti globalisaatioon, ilmasto- ja ympäristökysymyksiin sekä innovaatioihin liittyen.

Valtuuskunta tapasi Pekingissä ministeri Vapaavuoren johdolla maanantaina 12. marraskuuta Kiinan apulaisulkoministeri Kong Quanin sekä Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön varaministeri Shang Yongin. Pekingissä valtuuskunta vieraili lisäksi Tsinghuan tiede- ja teknologiapuistossa.

Keskusteluissa mm. selvitettiin, missä määrin kahdenvälisten panostusten lisäksi Pohjoismaiden yhteinen panostus Kiinan kanssa voisi tuoda lisäarvoa nykytilanteeseen. Nykyinen kahdenvälinen yhteistyö nähtin kaikkia hyödyttäväksi. Sitä ei korvaa pelkkä pohjoismainen yhteistyö. Pohjola kokonaisuudessaan ja ryhmänä voi kuitenkin helpottaa ja edistää yhteistyötä Kiinan kanssa. Yhteistyönäkymiä pidetään lupaavina.

Pohjoismailla on erilaisia vahvuuksia. Pohjoismaat ovat olleet viime aikoina kv. vertailututkimusten kärjessä ja niiden panostukset tieteeseen, teknologiaan, innovaatioihin ja koulutukseen ovat tuottaneet tulosta. Kiinan ja Pohjoismaiden välinen kauppa on suurempaa kuin keskimäärin EU-maiden kanssa kokonaisuudessaan.

Innovaatiokeskus NICen johtaja Kjetil Storvik esitteli laitoksensa toimintaa tuoden esille sen holistisen näkemyksen innovaatioihin kaikessa, myös palveluihin liittyen. NICellä on kahdeksan kohdealuetta, joista kolme liittyy ruokaan (elintarviketurvallisuus, funktionaalinen ruoka ja uusi pohjoismainen ruoka -hanke). NICe panostaa mm. luovaan teollisuuteen, turismiin, musiikkiin, nanoteknologiaan, ympäristöteknologiaan ja energia-aktiviteetteihin.

Kiinaa kiinnostaa mm. elintarviketurvallisuus ja uusi pohjoismainen ruoka -hanke. Kiinassa on nyt ruokaa riittävästi, mutta maa haluaa panostaa laatuun ja ravitsemuksen kohottamiseen. Kiinalla on halua syventää yhteistyötä Pohjoismaiden kesken it-puolella, ympäristökysymyksissä ja energia-asioissa, tieteen ja teknologian aloilla.

Ministeri Vapaavuori delegaatioineen vieraili lisäksi Tshinguan yliopistossa, joka 13 tiedekuntineen, 53 instituutteineen ja 2800 opettajineen kattaa kaikki alat maataloutta lukuun ottamatta. Yliopiston edustajat totesivat hallituksen tukevan tätä yhtä keskeisintä Kiinan huippuyliopistoa, jossa on 14 tuhatta alemman tutkintotason ja 18 tuhatta ylempää tutkintoa havittelevaa opiskelijaa. Ulkomaisia opiskelijoita yliopistossa on 2200 noin 70 maasta.

Tshinghua on globaalilla tasolla toimiva ja yritysten kanssa kiinteästi toimiva yliopisto. Tshinghuan tiloissa toimii sen omia yrityksiä muodostaen yliopiston kanssa yhteisen tiede- ja teknologiapuiston (v -94 alkaen). Kiinassa on 54 korkean tason teknologiapuistoa. Yliopistot etsivät mm. kykyjä yrityksille ja luovat verkostoja.

Valtuuskunta matkusti tiistaina 13.11. Shanghaihin, jossa se tutustui suomalaiseen FinChi-innovaatiokeskukseen, keskusteli Shanghain tiede- ja teknologiakomission edustajien kanssa ja vieraili Fudanin yliopistossa ja sen pohjoismaisessa keskuksessa.

FinChin toiminnasta on saatavissa lisätietoja osoitteesta www.finchi.cn.

Innovaatiokeskuksen perustajina ovat kauppa- ja teollisuusministeriö, Tekes ja Finpro. Innovaatiokeskuksesta aiotaan pitää yhteyksiä koko laajaan Kiinaan, mutta käytännössä painopiste on 16 miljoonan asukkaan Shanghain ympäristössä ja Kiinan itärannikolla.

Finland-China-innovaatiokeskus (FinChi) tukee suomalaisten kasvuyritysten ja yhteisöjen toimintaa Kiinan markkinoilla. Vastavuoroisesti se toimii palvelupisteenä kiinalaisille yrityksille, tutkimuslaitoksille ja viranomaisille esitellen suomalaista osaamista. Lisäksi FinChi-keskus houkuttelee kiinalaisia investointeja Suomeen. FinChi hyödyntää Suomen ja Kiinan välistä tiede- ja teknologiasopimusta sekä tukee koulutus- ja tutkijavaihtoa.

Teknologiakeskusten ja alueellisten kehitysorganisaatioiden rooli on tärkeä FinChin toiminnassa. Näille voidaan järjestää yhteyksiä Kiinan yrityskehitysohjelmiin ja tukea niiden asemaa Kiinassa. Kiinalaisille asiakkaille innovaatiokeskus esittelee mm. suomalaista innovaatioympäristöä, välittää asiantuntijoiden, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteystietoja sekä tiedottaa suomalaisista investointimahdollisuuksista. FinChi järjestää toimialakohtaisia teknologiaseminaareja ja koulutusohjelmia muun muassa metsä- ja ympäristöteknologiasta sekä hyvinvointipalveluista.

Fudanin yliopistossa valtuuskunta tapasi rehtorin ja yliopiston puitteissa 12 vuotta toimineen pohjoismaisen keskuksen johtajan. Fudanin pohjoismaisen keskuksen jäseninä on yli 20 pohjoismaista yliopistoa, joista seitsemän on suomalaisia: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Joensuun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu, Svenska Handeslhögskolan.

Keskuksen neuvostoon kuuluu yksi edustaja kustakin jäsenyliopistosta. Keskuksella on pohjoismainen koordinaattori ja kiinalaista henkilökuntaa. Se tarjoaa kursseja sekä kiinalaisille että pohjoismaisille opiskelijoille ja kontaktiapua yhteisesti rakennettaviin tutkimusprojekteihin ja konferensseihin.

Keskus palvelee myös pohjoismaisten yritysten tarpeita erillisen korvauksen perusteella. Fudanin keskuksen neuvoston puheenjohtajuus on vuoden 2006 alusta ollut Tampereen yliopistolla.

Keskus pyrkii jatkossa mm. tilojensa parantamiseen, kirjastonsa kohentamiseen, ydintoimintojen ja yleisen toiminnan kehittämiseen, tutkimusprofiilin vahvistamiseen sekä akateemisen verkoston laajentaminen Kiinassa.

Keskuksen kehittämisessä erityisesti norjalaiset ja ruotsalaiset ovat olleet muita pohjoismaalaisia aktiivisempia. Lisäksi pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti NIAS on läheisessä yhteistyössä Fudanin kanssa.

Yliopiston ja sen pohjoismaisen keskuksen painopisteet vastasivat monin tavoin mm. NordForskin ja NICen painotuksia ja keskustelussa löydettiin monia mahdollisuuksia syventää yhteistyötä.Pohjoismaiden ministerineuvosto ja sen laitokset ovat valmiita yhteistyön edistämiseen pyrkiessään vastaamaan globalisaation haasteisiin Pohjoismaiden pääministereiden globalisaatiotyölle antaman tuen pohjalta.

Mahdollisuuksien Pohjoismaat-lähellä sinua -seminaari

Keskiviikkona 14. marraskuuta ministeri Vapaavuori avasi hotelli Regal Internationalissa Shanghaissa pohjoismais-kiinalaisen seminaarin Suomen puheenjohtajuusteemalla Mahdollisuuksien Pohjoismaat - lähellä sinua. Seminaarissa puhuivat myös Pohjoismaiden ministerineuvoston edustaja Dorthe Elise Swinth, ministerineuvoston alaisen tutkimuskeskus NordForskin johtaja Liisa Hakamies-Blomqvist sekä innovaatiokeskus NICe:n johtaja Kjetil Storvik, pohjoismaisen Aasia-instituutin johtaja Jörgen Delman sekä Ruotsin pohjoismainen valtiosihteeri Johan Tiedemann. Seminaarin puheenjohtajana toimi uan Harri Mäki-Reinikka.

Ministeri Vapaavuori kertoi puheessaan Suomen PMN-puheenjohtajuusohjelman tavoitteista ja pohjoismaisesta hyvinvointi-mallista, pohjoismaisista vahvuuksista sekä erityisasiantuntemuksesta maailmanlaajuisella tasolla. 

Vapaavuori toi esille konkreettisia esimerkkejä, joissa Pohjolalla on paljon tarjottavanaan: innovaatiot, kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn yhteensovittamisen sekä väestön vanhenemisen haasteisiin vastaamisen.

Valtiosihteeri Tiedemann esitteli Ruotsin ensi vuoden pohjoismaista puheenjohtajuusohjelmaa ja totesi, että jos Pohjoismaat olisivat yksi valtio, niin se olisi maailman yhdeksänneksi suurin talous, hieman pienempi kuin Espanja. Yhdessä Pohjoismaat olisivat maailman seitsemänneksi suurin vientimaa, suurempi kuin esimerkiksi Iso-Britannia ja hieman pienempi kuin Ranska. Tiedemann mainitsi globalisaatiokeskustelun jatkuvan pohjoismaisittain korkealla tasolla, kun Ruotsi järjestää huhtikuussa pohjoismaisen globalisaatiofoorumin.

Seminaarin puheet ovat luettavissa tämän jutun ohessa. 

Aichin maailmannäyttelystä oppia                                                         

Shanghaista valtuuskunta matkusti Tokioon, jossa sen ohjelmaan sisältyvät muun muassa keskustelut Pohjolan markkinoinnista Japanissa sekä katsaus kahden vuoden takaisiin kokemuksiin yhteispohjoismaisesta paviljongista Aichin maailmannäyttelyssä. Yhteistyöministeri Vapaavuori tapasi Tokiossa myös Japanin ulkoministeriön varaministeri Shotaro Yachin.

Keskusteluissa käytiin läpi pohjoismaisen yhteistyön vaiheita Japanissa. Keskustelussa tuli esille myös yhteiset vanhenemiseen liittyvät haasteet, hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen, ympäristö-, ilmasto- ja energiakysymykset. NordForskin mahdollisuuksia painotettiin Pohjolan Japani-yhteistyössä.

Parin vuoden takaisen Aichin maailmannäyttelyn yhteispohjoismaisen paviljongin todettiin olleen menestys. Paviljongissa kävi kaksi miljoonaa vierailijaa 22 miljoonasta. Noin joka kymmenes kävijä Aichissa sai kontaktin myös pohjoismaiseen paviljonkiin.

Vierailun aikana puhuttiin myös turismin lisäämisen mahdollisuuksista Pohjolan ja Japanin välillä. Turismi kasvaa erityisesti vanhemman väen keskuudessa. Valuuttakursseistakin johtuen ne japanilaiset, jotka Pohjolassa vierailevat, ovat varsin varakkaita.

Finnairin lentojen määrän Japaniin todettiin yltävän tällä hetkellä 15 viikossa kolmeen eri kohteeseen.  Se, mikä Suomessa japanilaisia kiehtoo on luonto, luontosuhde, sen mukainen elämäntyyli ja esim. Lappi kokonaisuudessaan.

Lisätietoja

• Liisa Hakamies-Blomqvistin esitys (englanniksi)
• Jørgen Delmanin esitys (englanniksi)
• Kjetil Storvikin esitys (englanniksi)
• Johan Tiedemannin puhe (englanniksi)
• Jan Vapaavuoren puhe (englanniksi)