Pohjoismaista mallia Balkanille

Voivatko Balkanin maat käyttää pohjoismaista mallia esikuvanaan? Näin ainakin uskoo serbialainen tutkija ja diplomaatti Marina Jovisevic, jonka asemapaikkana on aikaisemmin ollut Kööpenhamina.

Jovisevic tutkii Belgradin yliopistolle tekemässään väitöskirjassa pohjoismaista yhteistyömallia sekä historian että nykypäivän näkökulmasta. Tutkija keskittyy mm. sosiaali-, elinkeino-, kulttuuri- ja ympäristösektorien yhteistyöhön.

- Kaikki Balkanin maat ovat panostaneet ulkopolitiikassaan alueyhteistyöhön ja hyviin naapuruussuhteisiin, hän painottaa.

Jovisevic muistuttaa, että myös monien Pohjoismaiden naapuruussuhteiden historia on ollut verinen, mutta silti maat ovat onnistuneet luomaan syvää ja toimivaa yhteistyötä. Balkan on toki alueena heterogeenisempi, esimerkiksi uskonnollisesta näkökulmasta, eikä ole aikaakaan, kun maat vielä sotivat keskenään. Alueella on myös poliittisesti arkaluontoisia kysymyksiä, jotka voivat kiristää maiden välejä - eritoten Kosovon asema.

- Toisaalta olen vakuuttunut siitä, että Balkanin maille ei voisi olla parempaa esikuvaa kuin pohjoismainen malli, Jovisevic toteaa.

Jovisevic toivoo väitöskirjansa antavan hyödyllisen yleiskuvan pohjoismaisesta mallista, jota hän kuvaa parhaimmaksi alueellisen ja eurooppalaisen yhteistyön malliksi. Hänen tavoitteenaan on, että tutkimus tarjoaisi virikkeitä ja intoa Balkanin alueyhteistyöhön osallistuville poliitikoille, virkamiehille ja asiantuntijoille.

Artikkeli julkaistu osoitteessa Norden.org.